25.6. Usko tulevaan on vahva
Tulevaisuus näyttää yrityksissä paremmalta kuin nykyhetki. Yrityksissä uskotaan, että koronan aiheuttama syvin aallonpohja on takana. Vielä kesäkuun alussa tulevaisuus nähtiin huonompana kuin nyt. Tilanne on edelleen vakava, mutta ensimmäistä kertaan maaliskuun jälkeen lähitulevaisuus näyttää paremmalle.
Korona on lyönyt kuitenkin kiilaa liikevaihtoon ja selvityksessämme jonkinlaisia vaikutuksia liikevaihtoon odottaa 86 prosenttia vastaajista, kun vastaava luku oli kaksi viikkoa aiemmin maltillisempi 77 prosenttia. Konkurssiriski on sen sijaan laskenut kaksi prosentti yksikköä, ollen nyt hieman yli 19.
Muutos näkyy myös odotuksissa henkilöstön määrään. Henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän samana tai kasvavan 64 prosenttia, kaksi viikkoa aiemmin vastaava luku oli hieman yli 57 prosenttia.
Toimialat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa ja niiden kesken on suurta vaihtelua. Meille tärkeän teollisuuden näkymät ovat vielä sameat. Yli puolet kyselyyn valtakunnallisesti vastanneista odottaa liikevaihdon laskua 1-25 prosentilla.
Investoinnit vauhdittavat kasvua ja niiden määrä antaa kuvaa elinkeinoelämän uskosta tulevaan. Selvityksemme mukaan alueellamme keskeisimmät syyt investointien vähäisyyteen ovat koronaepidemian aiheuttama yleinen epävarmuus 53 prosentilla ja heikentynyt kysyntätilanne 41 prosentilla. Kolmantena oli osaavan työvoiman puute, noin kuudella prosentilla. Laskenut kysyntä aiheuttaa yritysten kassatilanteen heikkenemistä, eikä välttämättä salli tämän hetken investointeja.
Vastaajamme toteavat valtion hallinnon rajoitusten olleen epäselviä. Selkeiden kieltojen puutteessa, yritykset ovat joutuneet muun muassa jatkamaan toimintaa epävarmana oikeellisuudesta. Tosin tästä aiheutui huono omatunto, mutta tämän kautta vältyttiin työpaikkojen menetyksiltä. Kritiikkiä saa myös edelleen suoran tuen puute työntekijöiden palkkaamiseksi. Tuet ovat suunnattu kehitysprojekteihin, kun niiden olisi ollut merkittävintä vaikuttaa suoraan työllistämiseen. Ennustettavuuden puute ja hitaus ovat myrkkyä elinkeinoelämälle, kustannustukien päätökset tulivat aivan liian myöhään.
Poliittinen päätöksenteko on epävakaassa tilanteessa haastavaa ja siltä puuttuu osin tietoperustaa. Kiire ei edistä asioita ja poliittinen kiistely näyttäytyy turhauttavana. Elinvoimalle idealisointi on haittaava tekijä, eikä edistä parhaiden keinojen aikaan saamista haastavissa tilanteissa.
Marja Heinimäki