Julkinen velka ei ole itseisarvoisesti hyvä tai huono asia. Velan hyödyllisyys tai vahingollisuus riippuu siitä, mitä velkarahalla tehdään ja mikä on valtion uskottavuus velkakirjamarkkinoilla.

Suhdanneluontoinen velka on vähemmän ongelmallista, mikäli sen avulla lisätään talouskasvua julkisia investointeja tekemällä. Velan ottaminen julkisen kulutuksen rahoittamiseksi on ongelmallisempaa. Velkauskottavuuden suhteen kaikki on hyvin, kunnes kaikki ei ole hyvin.

Suomen ja myös Euroopan julkisen talouden haasteet ovat kaksijakoisia. Voimakkaasti kasvava vanhusväestön määrä lisää julkisen sektorin menopainetta pitkällä aikavälillä. Samalla työvoiman määrä ei kasva tai peräti pienenee, jolloin entistä pienempi työssäkäyvien joukko saa rahoittaa entistä suuremman vanhusväestön hoivaa. Julkisen talouden tasapainoa parantavat menoleikkaukset ovat osoittautuneet poliittisesti vaikeiksi, kun taas veronkorotukset heikentävät globaalissa taloudessa toimivan maan kilpailukykyä ja vähentävät työnteon kannustimia. Tällaisessa talousympäristössä velka helposti kasvaa.

EK:n suhdannebarometrin mukaan Uudellamaalla yritysten suhdannearviot ovat heikenneet syksyllä koronaepidemian voimistumisen myötä. Kysyntä on ollut vaimeaa ja se on aiheuttanut tuotannon supistumista. Henkilökunnan määrää vähennettiin kesän lopussa ja syksyn alussa, odotukset lähikuukausille ovat vaisuja. Suhdannenäkymät laskivat lokakuussa kesäkuukausia selvemmin miinukselle, saldoluvun ollessa nyt -45, heinäkuussa tehdyssä tiedustelussa luku oli -37. Odotukset lähikuukausilta ovat myös heikentyneet. Uudenmaan yritysten suhdannekuva vastaa hyvin koko maan keskiarvoa.

Yritysten tuotanto- ja myyntimäärät pienenivät heinä-syyskuun aikana ja myös loppuvuotta koskevat tuotanto-odotukset ovat vaisuja. Haasteina ovat koronaepidemian synnyttämät haasteet ja pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Puolet vastaajista arvioi kannattavuuden jääneen heinä-syyskuussa vuodentakaista huonommaksi ja kannattavuus hiipuneen myös vuoden lopulla.

Hämeen suhdannearviot kääntyivät syksyllä voimistuneen koronan myötä laskuun. Tuotanto väheni heinä-syyskuussa, ja sen ennakoidaan laskevan myös loppuvuoden aikana. Myös Hämeessä henkilökuntaa jouduttiin vähentämään ja kehityksen odotetaan jatkuvan loppuvuoden aikana. Kysyntä on ollut vaimeaa yli puolella kyselyvastaajista ja tuotanto supistunee hivenen loppuvuodesta. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvaava saldoluku oli lokakuussa -45, kun saldoluku oli heinäkuussa -41.
Suhdannenäkymät toipuivat kesällä, mutta syksyllä odotukset heikkenivät uudelleen. Lähikuukausien suhdanneodotuksien saldoluku on heikentynyt rajusti, luku on nyt -40, kun se oli heinäkuussa -8.

Puolet vastaajista arvioi suhdanteiden pysyvän muuttumattomina lähikuukausina. Myös Hämeen yritysten suhdannearviot vastaavat hyvin koko maan keskiarvoa. Hämeen haasteina ovat olleet heikko kysyntä, pula ammattitaitoisesta työvoimasta sekä myyntihintojen vaimea kasvu liitettynä kustannusten nousuun. Kannattavuus on hiipunut vuodentakaiseen verrattuna.

Marja Heinimäki
Toimitusjohtaja

Kauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla.  Talouskatsauksessa keskitytään Suomen julkisen talouden velkaantumiseen. Katsaus on luettavissa täällä.