Latinalaisen Amerikan maat ovat edelleen merkittävä markkina-alue suomalaisille tuotteille ja ratkaisuille, vaikka koronapandemia koettelee maita ankarasti tällä hetkellä. Alueella asuu miljoonia ihmisiä. Markkinat ovat suuria, ja ne elpyvät tulevina vuosina. Maat ovat yritys-ystävällisiä, eurooppalaisia. Vapaakauppasopimukset avaavat uusia liiketoimintamah¬dol-lisuuksia suomalaisille yrityksille. Yritysten olisi hyvä tehdä yhteistyötä, jotta ne pystyvät tarjoamaan tuotteita ja ratkaisuja megaprojekteihin.

Brasilian uskotaan toipuvan koronapandemiasta alueen muita maita nopeammin
Koronapandemia on koetellut Brasiliaa ankarasti. Rajoitukset vaihtelevat pandemiatilanteen takia laajan maan eri alueilla. Maa on ollut mukana eri rokotteiden kehittämisessä ja saanee sen ensimmäisten joukossa.

Brasiliassa instituutiot ovat vahvoja verrattuina monien naapurimaiden instituutioihin. Presidentti Jair Bolsonaro nauttii edelleen kansansuosiota. Koronapandemian vuoksi Brasilia on aloittanut sosiaalisen ohjelman, jonka mukana maan vähävaraiset saivat noin 100 euron kuukausittaisen tuen pandemian ajaksi. Tuki on huomattava, sillä keskipalkka on 150 euroa kuukaudessa. Pohdittavaksi jää, mitä tapahtuu, kun tuki poistuu 1.1.2021 tämänhetkisen suunnitelman mukaisesti.

Brasilia on aloittanut kunniahimoisen uudistusohjelman vuonna 2019. Tarkoituksena on tehdä maata eläke-, vero- ja hallinnolliset uudistukset sekä yksityistämisohjelma ja avata protektionistista ulkomaiselle kilpailulle. EU-Mercosur-assosiaatiosopimus vietiin nopeasti päätökseen. Nyt seurataan, miten ripeästi uudistukset etenevät, sillä koronapandemia on hidastanut niiden läpivientiä.

Brasilian talouden uskotaan nousevan nopeammin kuin vähemmin kehittyneiden naapurimaiden. Brasilia tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kaivos-, koulutus- ja terveys- sekä vesi- ja puhtaanapitosektoreilla. Selluloosa- ja paperitehtaita uusitaan ja digitalisaatioon panostetaan. 5G-huutokauppa järjestetään vuonna 2021, tiivistää suurlähettiläs Jouko Leinonen.

Meksiko hyötyy vapaakauppasopimuksista
Meksikon on ennustettu nousevan kymmenen maailman suurimman talouden joukkoon vuonna 2030. Koronapandemia hidastaa tavoitteeseen pääsemistä. Hallitusohjelmaa ei ole muutettu pandemiasta huolimatta. Hallitus uskoo, että kriisistä päästään ulos säästämällä, aloittamalla megaprojekteja (lentokentät, junarajat, kuivakanaali, internet-verkosto), tehostamalla työllisyyden dynamiikkaa ja kitkemällä korruptiota.

Meksiko on solminut 14 vapaakauppasopimusta, jotka ovat maan ulkomaankaupan tukipilareita. Uusi Nafta, Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon välinen sopimus USMCA, joka tähtää entistä vapaampaa ja reilumpaan kauppaan, tuli voimaan heinäkuussa 2020. EU:n ja Meksikon välistä kauppasopimusta viimeistellään. Se allekirjoitettaneen alkuvuonna 2021. Meksiko tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia kaivos-, bio-, koulutus-, terveys- ja energiasektoreilla. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen sekä puolustusmateriaalien kysyntä avaavat myös liiketoimintamahdollisuuksia Meksi¬kos¬sa, kertoo suurlähettiläs Päivi Pohjanheimo.

Chilessä äänestetään uudesta perustuslaista 25.10.2020
Chileä on pidetty Latinalaisen Amerikan vauraimpana ja vakaimpana maana. Yhteiskunnalliset levottomuudet alkoivat loppuvuonna 2019. Koronapandemia on antanut rauhattomuudelle tauon. 25.10. pidetään kansanäänestys uuden perus¬tuslain laatimisesta, asia, joka jakaa kansaa. Hyvin toimeen tuleva eliitti ei näe perustuslaissa korjattavaa, kun taas keskiluokka ja vähävaraiset toivovat yhteiskuntaa tuekseen. Maan yritysmyönteinen ilmapiiri säilynee kaikissa muutoksissakin.

Tukipaketeista on sovittu talouden elvyttämiseksi. Niiden arvo on noussut 29 miljardiin dollariin. Rahaa on annettu investointien nopeuttamiseen, pk-yrityksille sekä työnsä menettäneille.

Kaivosteollisuus on kehittynyt myönteisesti pandemiasta huolimatta. Jalostustoimintaan halutaan panostaa jatkossa yhä enemmän. Metsäteollisuus, jossa suomalaisilla yrityksillä on vankka jalansija koneiden ja laitteiden viejänä, on laaja-alaista liiketoimintaa. Myös innovaatioyhteistyölle on kysyntää. 5G-tarjouskilpailu alkoi elokuussa 2020. Digiloikka on yhä kesken. Kiertotalousratkaisut ja digitalisaatio ovat tervetulleita. Chile panostaa myös hiilineutraalisuuteen. Maa tuottaa runsaasti akkuteollisuudessa tarvittavaa litiumia. Chilellä on potentiaalia tuottaa vihreää vetyä halvimmalla maailmassa aurinko- ja tuulisähköllä. Chile on solminut 29 vapaakauppasopimusta. EU:n ja Chilen välillä on voimassa assosiaatiosopimus, jota uudistetaan parhaillaan, toteaa suurlähettiläs Eija Rotinen.

Argentiina, Uruguay ja Paraguay – haasteista huolimatta eteenpäin
Argentiinassa vuonna 2019 virkaan astunut presidentti Fernández edustaa keskusta-vasemmistolaista politiikkaa. Ongelmissa ollut talous on edelleen kärsinyt koronapandemiasta. Elokuussa 2020 yksityisten kansainvälisten velkojien kanssa solmittiin velkajärjestelysopimus, joka helpottaa huomattavasti velanmak¬sutaakkaa. Sopimus antaa mahdollisuuden talouskasvuun, infrastruktuurin kehittämiseen ja makrotalouden kuntoon saattamiseen. Seuraavaksi pyritään saamaan sopimus IMF:n 57 miljardin dollarin lainan uudelleen järjestelystä.

Talouden suunta määrää, minkälaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille avautuu Argentiinassa. Tuontilisenssi- ja valuuttaongelmat ovat hidastaneet useilla aloilla aktiviteetteja viime aikoina. Liiketoiminta¬mahdollisuuksia on maa- ja metsätaloudessa, kaivostoiminnassa ja valmistavassa teollisuudessa, samoin kuin bio- ja kiertotaloudessa, digitalisaatiossa, koulutuksessa ja energia-alalla. Argentiinalla on mahdollisuus kehittyä alueen internet-hubiksi.

Paraguay on pieni ja avoin talous, jonka talous on pysynyt kasvu-uralla. Biotalous ja telecom-sektori tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. IDB (Inter-American Development Bank) ja muut kansainväliset rahoituslaitokset tukevat pk-yrityksiä ja edistävät projekteja Paraguayssa. Erityisesti digitalisaatioon panostetaan.

Uruguay on institutionaalisesti ja demokraattisesti vakaa, suhteellisen korruptoitumaton valtio, jossa ulkomaiset investoinnit ovat suojassa. Suomalaiset ovat aktiivisia metsä- ja biotaloussektoreilla, ml. puurakentaminen, mutta myös telekommunikaatiossa, infrastruktuurissa ja koulutuksessa.

Yksi onnistuneimpia koulutusprojekteja on parhaillaan meneillään oleva Hämeen ammattikorkeakoulun ja paikallisen toisen asteen koulutusta tarjoavan kansallisen toimijan yhteistyö metsäsektorin ammatillisen koulutuksen uudistamiseksi. Uruguayn hallitus ja UPM solmivat heinäkuussa 2019 investointisopimuksen uudesta sellutehdashankkeesta Keski-Uruguayssa, Paso de los Torosissa. Uuden tehtaan rakentaminen ja siihen liittyvät infrastruktuuriprojektit etenevät suurlähetystön saamien tietojen mukaan koronapandemiasta huolimatta hyvin, kertoo suurlähettiläs Kirsi Vanamo-Santacruz.

Perussa digitaalinen kehitys on merkittävässä asemassa
Peru on yksi koronapandemiasta eniten kärsineitä maita. Talouden tilanne on hitaasti para¬nemassa ja taloudellinen aktiviteetti lisääntymässä. Yhteiskunta on hyvin epätasa-arvoinen. Lähes 75 prosenttia väestöstä saa elantonsa epävirallisen talouden piirissä. Terveydenhuolto ja koulu-tusjärjestelmä kaipaavat suuria uudistuksia.

Valtion toimenpiteet talouden elvyttämiseksi ovat olleet laajamittaisia. Yritykset ovat saaneet tukirahaa ja takauksia. Julkisia infrastruktuuri-investointeja on avattu työllisyyden lisäämiseksi. Maan makrotaloudellinen tilanne on edelleen verraten hyvä, velka on suhteellisen matalalla tasolla ja sen valuuttavarannot ovat suuret.

Peru kaatuu tai seisoo kaivosteollisuuden varassa. Valuuttatuloista yli 60 prosenttia tulee kaivosektorilta. Kupari¬varannot ovat hyvin mittavat. Maa tuottaa myös hopeaa, kultaa, lyijyä, molybdeenia ja tinaa. Uusia kaivosprojekteja on 57 miljardin dollarin arvosta. Maataloustuotteiden vienti kasvaa voimakkaasti. Kalastus on edelleen myös tärkeä sektori.

Politiikka on ollut rikkinäistä viime vuodet. Perussa pidetään huhtikuussa 2021 vaalit. Toivottavasti niiden kautta löytyy yhteinen näkemys siitä, miten tulevat haasteet kohdataan. On panostettava julkisen terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseen tuottavuuden nostamiseksi. Tavoitteeksi on otettava digitaalinen loikka sekä julkishallinnon tarjoamissa palveluissa että yksityisellä sektorilla, erityisesti kaivosteollisuudessa. Digitaaliset ratkaisut ja niitä tukeva kyber¬turvallisuus tarjoavat suomalaisille yrityksille laajoja liiketoimintamahdollisuuksia Perussa, painottaa suurlähettiläs Jukka Pietikäinen.

Boliviassa vaalit pidetään lokakuussa 2020 ja Ecuadorissa alkuvuodesta 2021. Kun poliittinen suunta tiedetään kummassakin maassa, poliittinen kuohunta vaimenee ja huomio siirtynee talouteen. Maissa on runsaasti erilaisia luonnonvaroja. Suomalaiset yritykset voivat löytää liiketoimintamahdollisuuksia kaivosteollisuudessa, energiateollisuudessa ja telecom-sektorilla.

Karibian alueella on keskityttävä täsmätuotteisiin
Karibian alue kattaa yli 20 maata ja itsenäistä aluetta, joissa puhutaan eri kieliä. Itäisen Karibian maat ovat eniten riippuvaisia turismista. Kiertävä suurlähettiläs Pertti Ikonen hoitaa 15 maata alueella.

Koronapandemiasta johtuvia maahantulorajoituksia on purettu, ja maat ovat avautumassa vähitellen. Alueella on pidetty viidet vaalit, ja ne ovat sujuneet pääsääntöisesti hyvin. USA on alueen suurin vientimaa. Suomen vienti alueelle on pienempää kuin tuonti.

Digitaalisuus on läpileikkaava teema. Öljystä halutaan siirtyä muihin energiamuotoihin. Kiertota-louden ratkaisuja etsitään. Meteorologialla on suuri merkitys, kun ennustetaan hurrikaanien saapumista. Turismia ja koulutusta kehitetään.

Kuubassa yksityisyrittelijäisyys on nykyisin sallittua rajallisesti. USA:n asettamat sanktiot vaikeuttavat kaupan käyntiä, koska kyseessä on kauppasaarto. Uusia ideoita turismiin on ajatus tuoda yritysten työntekijöitä Kuubaan tekemään etätöitä ja taata heille hyvät wifi-yhteydet.

Dominikaaninen tasavalta on saanut 100 miljoonan USD:n pankkilainan Maailmanpankilta koronapandemiasta selviytymiseen ja yksityisen sektorin toipumiseen, jotta saadaan uusia työpaikkoja. Lisäksi maa on saanut 250 miljoonaa USD:n lainan terveydenhoitosektorin kuntoon saattamiseen.

Guyanassa on tehty uusia öljylöytöjä. Maan bruttokansantuotteen uskotaan kasvavan 50 prosenttia pandemiasta huolimatta tänä vuonna. Jamaikalla Bambu-selluhankkeen suunnittelu etenee ja Kingstonin satamaa korjausrakennetaan. Energiasektori tarjoaa Jamaikalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Voimaloita rakennetaan. Maailmanpankki on myöntänyt 100 miljoonan pankkilainan terveyssektorille. Surinamessa mahdollisuudet ovat kaasu- ja öljysektorilla.

Yritysten tulisi seurata Maailmanpankin ja IDB:n projekteja uusien liiketoimintamahdollisuuksien rahoittamiseksi. Esimerkiksi kuusi alueen pientä saarta on saanut Maailmanpankilta 100 miljoonaa USD:tä digitalisaation kehittämiseksi, ja IDB:llä on erilaisia koulutushankkeita, toteaa kiertävä suurlähettiläs Ikonen.

Kolumbia julkaisi vuonna 2019 ensimmäisenä Latinalaisen Amerikan maana kansallisen kiertotalousstrategian
Pandemia, lama ja työttömyys sekä sosiaalinen liikehdintä tuovat haasteita vuosikymmenien vakaalle kehitykselle.

Kolumbia on myöntänyt 40 miljardin euron tukipaketin, joka ei tähtää vain työllisyyden paranta-miseen tai investointien lisäämiseen. Paketin yhtenä kohtana on esimerkiksi puhdas kasvu (clean growth). Lisäksi pyritään vähentämään köyhyyttä. Pandemiasta huolimatta suuria megaprojekteja kuten infraprojekteja pyritään jatkamaan. Uusiutuviin energioihin investoidaan lähivuosina 4 miljardia euroa.

Suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia on erityisesti kiertotaloudessa, mukaan lukien uusiutuva energia, biopolttoaineet ja älykkäät sähköverkot, digitaaliset ratkaisut laajasti, mukaan lukien koulutus ja virtuaalioppiminen, start-up sektori, puolustusala ja tulevaisuudessa metsä¬sektori.

Kolumbian digiloikkaan vaaditaan miljardien investointeja, ja suomalaiset yritykset ovat aktiivisia markkinalla, sanoo suurlähettiläs Jarmo Kuuttila.

Panamassa panostetaan voimakkaasti koronapandemian jälkeiseen kasvuun.

Yhteistyö tärkeää suuriin projekteihin osallistumisessa ja liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamisessa
Suomalaiset yritykset toimivat esimerkiksi paperiteollisuudessa, terveydenhuollossa, kaivostoiminnassa, telecom-, energia- ja digisektoreilla Latinalaisessa Amerikassa. Alueella on jo 180 suomalaista tytäryhtiötä, ja useat sadat yritykset toimivat paikallisten edustajien välityksellä.

Brasilia ja Meksiko ovat maista teollistuneimpia. Ne tuottavat muun muassa lentokoneita, autoja, elektroniikkaa, terveyden¬huollon välineitä, kemian teollisuuden ja sellu- ja paperiteollisuuden tuotteita sekä ruokia ja juomia, sementtiä ja rakennusmateriaaleja.

Kaivostoiminta on koko alueelle tärkeää sektori. Alalla on käynnissä voimakas digitaalinen muutos. Automatiikka, robotiikka, tekoäly, valvontajärjestelmät, prosessien hallinta sekä vedenkäytön ja jäteveden hallinta ovat ajankohtaisia kehitysalueita.

Energiasektorilla uusiutuvaan energiaan siirtyminen, älykkäät kaupunkiratkaisut, kaukolämpö- ja jäähdytys, teollisuuden energiatehokkuus, sähköajoneuvot sekä jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia. Useat Latinalaisen Amerikan maat panostavat digitalisaatioon esimerkiksi etätervey¬denhoidon, etäopetuksen, sähköisen hallinnon sekä muiden älykkäiden ratkaisujen kehittämiseksi eri toimialoilla. Useat maat kilpailuttavat 5G-verkkojen rakentamisen lähivuosina. Chilessä tarjouskilpailu on jo käynnissä. Myös kyberturvallisuus on alueella kiinnostava sektori.

Latinalaisen Amerikan liiketoimintakulttuurissa vahvojen ja luottamuksellisten suhteiden rakentaminen vastapuoleen on tärkeää. Myyjän on kyettävä viestimään arvolupauksensa konkreettisesti – teknisten ominaisuuksien lisäksi oleellisia ovat muun muassa referenssit muiden asiakkaiden saavuttamista hyödyistä sekä käyttäjille tarjottava koulutus sekä huolto- ja muut palvelut.

Suomalaisten yritysten yhteistyö, yhteisten tarjontojen kehittäminen sekä suhteiden rakentaminen paikallisiin toimijoihin on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, jotta pääsemme mukaan suuriin projekteihin ja löydämme uusia liiketoiminta¬mahdolli¬suuksia, toteaa Heidi Virta Business Finlandista.

Esitykset ovat luettavissa tästä linkistä.

Latinalaisen Amerikan tulevaisuus – Suomen suurlähettiläiden tapaaminen -webinaari pidettiin 24.9.2020. Business Finland, Suomalais-Latinalaisamerikkalainen kauppayhdistys ja ulkoministeriö järjestivät webinaarin yhteistyössä.
Anne Hatanpää, Pääsihteeri, Suomalais-Latinalaisamerikkalainen kauppayhdistys.