Asenneilmapiiri yrittäjyyteen on häiriintynyt, kun talous on murroksessa, olisi tärkeää kehittää yrittäjyyden edellytyksiä ja suhtautumista yrittäjyyteen. Työn, työympäristön ja ilmapiirin muuttuessa, myös keinojen tulee muuttua. Käynnissä olevat yhteiskunnalliset muutokset korostavat yrittäjyyden roolia hyvinvointimme säilyttämisen kulmakivenä. Kuitenkin rakenteemme estävät yrittäjyyden tehokasta hyödyntämistä elinvoimamme ylläpitämiseksi.

Ansaintalogiikka on pirstaloitunut ja saanut uusia muotoja, mutta siihen liittyvät rakenteet ovat vuosikymmeniä vanhoja. Kuitenkin TEM:n mukaan, ”uusien työpaikkojen synty on suhteellisesti sitä suurempaa, mitä pienemmästä toimipaikasta on kyse”. Työllisyysasteen nosto on kunnianhimoinen tavoite. Se ei toteudu ilman yrityksiä ja yritysten luottoa omaan tulevaisuuteensa. Työllistämisen turvaamiseksi edellytetään poliittisilta päätöksentekijöiltä selkeämpää viestiä ja toimenpiteitä yrittäjyyspolitiikan strategiaan.

Yritystoiminta tulisi nähdä yhteiskunnan hyvinvoinnin perustana. Päätöksenteon selkeys ja työelämän sääntöjen reiluus ovat tärkeitä yrittäjien ja yritysten kannalta. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla alennetaan työllistämisen kustannuksia ja lisätään mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Herätys, olemme selkeässä rakennemuutoksessa ja nyt tarvitaan julkista taloutta vahvistavia uudistuksia.

On välttämätöntä, että julkinen hallinto ja poliittiset päättäjät ymmärtävät, että he tarvitsevat kaikkia yrityksiä. Jokaisesta syntyvästä työpaikasta hyötyvät kaikki suomalaiset. Yrittäjyyden ja yritysten työllistämismahdollisuuksien lisääminen on ehdottomasti paras työllistämisteko.

Viestini on; luokaa toimintaympäristö, joka on ennustettava, riittävän pitkäsyklinen ja kohtuullinen myös yrityksille, niin voitte huomata, että saatte enemmän kuin annatte, myös sitä vastuullisuutta. Yhteiskuntavastuu ei synny syyllistämällä eikä idealismi tuo leipää pöytään. Se syntyy kehittämällä yritysten toiminnan edellytyksiä.

Marja Heinimäki
Toimitusjohtaja