EK:n suhdannebarometri osoittaa sen, mikä yleisesti keskusteluissa on noussut esille, suhdannetilanne on huonontunut ja näkymät ovat heikot.

Vaikkakin globaalisti markkinataloudessa on satunnaisia positiivisia kaikuja, ovat Suomen haasteet vasta realisoitumassa. ”Talouskasvu hiipuu tänä vuonna kuten on ennustettukin” kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen. Tilaisuudessa Hyvinkäällä EK:n ekonomisti Simo Pinomaa totesi, että niin kutsuttu ostopäällikköindeksi, joka luo kuvaa maailmantaloudesta isossa kuvassa, osoittaa että haasteita on, mutta tilanne ei ole yhtä vakava kuin finanssikriisin aikaan.

Maailmantalouden ennakoidaan kasvavan hieman verrattuna viime vuoteen, mutta taustalla piilevät globaalit epävarmuudet, muun muassa kauppasota ja Brexit, joiden vaikutukset ovat vielä avoimia. Keskuspankkien rahapolitiikka tukee taloutta, mutta positiivinen kehitys edellyttää kuluttajien luottamusta tulevaan.

Teollisuuden suhdannetilanne on heikko ja odotukset ovat matalia. Haasteena on muun muassa riittämätön kysyntä, syksyllä 45% yrityksistä raportoi kysynnän olevan keskeisin kasvun este. Samaan aikaan henkilöstön määrä on vähentynyt ja positiivista muutosta ei ole näkyvissä. Tosin henkilöstön väheneminen on edistänyt osaavan työvoiman saatavuutta.

Rakentamisessa on ollut pitkä noususuhdanne ja odotukset ovat tällä hetkellä varovaisia. Tuotanto jatkaa pientä kasvua, mutta tilauskanta on hieman painunut ja valmiiden asuntojen määrä on vähentynyt. Matalat korot tukevat kysyntää niin sijoittajien kuin kuluttajien osalta. Myös rakentaminen kärsii ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Rekrytointihaasteista raportoi 33% vastaajista.

Palveluiden odotukset ovat kohtuullisia. Henkilökunnan määrän odotetaan kasvavan hieman, mutta haasteena on työvoiman saatavuus. Vastaajista 24% kokee riittämättömän kysynnän vaikeuttavan tuotantoa. Huolestuttavaa on, että Suomen kasvu toimii tällä hetkellä kulutuksen varassa.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin suhdannebarometrin keskustelutilaisuudessa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa avasi barometrin tuloksia ja paikallisesta näkökulmasta kuulimme kommentit Asko Kuusisalolta, CM Hyvinkää, Leevi Saranevalta, OP Häme, Matti Malmiselta, Konecranes Oy ja Pentti Puhakalta, KONE. Alueellinen näkökulma myötäilee EK:n tuloksia, tilanne Uudellamaalla on hieman keskiarvoa parempi ja Hämeessä suhdanneodotukset ovat maan keskitasoa.

Keskustelussa todettiin, että globaalit vaikutukset ovat vaikeasti ennalta arvattavia ja voivat aiheuttaa yllätyksiä. Brexit koettiin haasteeksi, vapaakauppasopimusten neuvottelut ovat vuosia aikaa vieviä ja käytettävissä oleva aikaikkuna on vain vuosi. Keskustelua herätti muun muassa Korona-virus, jolla voi olla iso vaikutus maailmantalouteen. Myös Kiinan ja USAn välinen kauppasota nousi esiin, tilanne on epävakaa ja näennäisestä sovusta huolimatta haasteiden perussyyt ovat edelleen taustalla. Vienti on vielä vetänyt vanhojen tilausten avulla, mutta suhdannekehityksessä vientikaupan painuminen alkaa näkyä hiljalleen. Suomessa ”lakkokevään” vaikutukset voivat aiheuttaa elinkeinoelämälle laajoja menetyksiä. Alueellisena haasteena koettiin myös osaavan työvoiman saaminen ja kohtaanto-ongelma.

Kun on haasteita, on syytä miettiä myös ratkaisuja. Työvoiman saatavuuden tueksi nostettiin esiin uusien erilaisten osaamisen kasvattamiseen liittyviä keinoja. Uudet eri tyyppiset opetus- ja kouluttautumisen muodot, jotka olisivat kohdennettuja paikalliseen tarpeeseen ja toteutettaisiin yhteistyössä yritysten kanssa. Keskustelijat kokivat koulujen ja oppilaitosten aktiivisuuden yhteistyön luojana elinkeinoelämän kohtaamisissa merkittäviksi. Tätä yhteistyötä haluttiin kehitettävän lisää. Alueen veto- ja pitovoimatekijöiden kehittämistä pidettiin tärkeänä keinona alueellista kilpailukykyä edistävänä tekijänä. Alueellamme on muun muassa useita digitaalisuuden kärjessä toimivia yrityksiä. Osallistujat kokivat, että alueen digitaalisuuden laajempi esiintuominen ja digitalisaatioon kohdistetut voimavarat tukisivat alueen näkyvyyttä ja houkuttelevuudetta, niin uusille työntekijöille kuin yrityksille.

Suhdannenäkymät ovat paremmat kuin syksyllä 2019, mutta edelleen pakkasella.

Olemme asettaneet kauppakamariyhteisössä tavoitteeksemme vaikuttaa siihen, että ”Suomi nousee takaisin maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi alkavan vuosikymmenen aikana.”

Alueellamme me vaikutamme siihen, että vahvistamme valiokuntatyöskentelyn vaikuttavuutta ja tavoitteellisuutta, jatkamme We Master IoT ja Invest in Hyvinkää Riihimäki edelleen kehittämistä, työskentelemme alueellisen veto- ja pitovoiman lisäämiseksi, vahvistamme yritysten kasvua ja kilpailukykyä, jatkamme oppilaitosyhteistyön kehittämistä ja työskentelemme yhdessä Kauppakamariryhmän tavoitteiden 2020 saavuttamiseksi.

Suomesta maailman kilpailukykyisin maa ja alueestamme vahva nelivetoalue.

Näihin ajatuksiin Marja Heinimäki
Riihimäen-Hyvinkää kauppakamarin toimitusjohtaja

Suhdannebarometrit tammikuu 2020