Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin perustamisen valmistava kokous pidettiin Hyvinkäällä huhtikuussa 1951. Hankkeen takana oli Helsingin Verkatehdas Oy:n aktiivinen toimitusjohtaja ja omistaja, lakitieteen lisensiaatti Isac Nemes. Kokouksessa Helsingin kauppakamarin asiamies, ekonomi Rolf Biese selvitti kauppakamarin tehtäviä ja Hämeenlinnan kauppakamariosaston asiamies, maisteri Rinne kertoi kamarinsa toiminnasta.
Kauppakamariplaketti N06:n luovutus talousneuvos Väinö Virkille 19.5.1978 Kevätkokouksessa. Kuvassa oikealta: talousneuvos Väinö Virkki, toimitusjohtaja Mauri Alitalo, dipl.ins., puheenjohtaja Timo Rentto, varatuomari, varapuheenjohtaja Arvi Paloheimo.

Perustavassa kokouksessa 17.5.1951 oli Hyvinkään, Riihimäen ja Järvenpään teollisuuden ja kaupan edustajia. Toiminta käynnistyi Helsingin kauppakamarin alaosastona. Johtoon asetettiin 36-jäseninen toimikunta, puheenjohtajana Nemes. Tavoitteena oli alusta alkaen itsenäistyminen omaksi kamariksi. Varsinaisena perustamispäivänä pidetään lokakuun 29 päivää 1953, jolloin valtioneuvosto vahvisti Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin säännöt ja alueemme kauppakamari irtautui Helsingin kauppakamarista.

Päivä päätös prosessille, joka käynnistetty hyvinkin pian kauppakamariosaston perustamisen jälkeen. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toiminta-alueen muodostivat Loppi, Riihimäki, Hausjärvi, Hyvinkää, Hyvinkään mlk., Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää ja Kerava. Kauppakamarin kotipaikaksi vahvistettiin Hyvinkää.

Nimen luojana pidetään Helsingin kauppakamarin asiamiestä Bieseä, sillä kirjeessään 18.5.1951 Nemesille hän toteaa, että ”muut asiat ovat valmiit, mutta nimikysymys on avoinna. Viranomaiset eivät hyväksy kolmen paikkakunnan nimiä kauppakamarin nimiyhdistelmään eikä mikään kirjain- tai tavuyhdistelmä myöskään voi tulla kysymykseen”.

Henkilökohtaisena ehdotuksenaan hän lausui nimen Riihimäen-Hyvinkään kauppakamariosasto. Hänen mielestään Riihimäkeä suurimpana paikkakuntana ei voinut jättää pois ja yksistään Riihimäen käyttö oli liian nurinkurista, kun osaston kotipaikkakunta oli Hyvinkää. Riihimäen asettamista ennen Hyvinkäätä Biese perusteli sillä, että se oli asukasluvultaan suurempi kuin Hyvinkää.

Hän esitti myötätuntonsa järvenpääläisille ja keravalaisille, mutta totesi, että heidän kuntiensa nimiä ei voi kytkeä osaston nimeen. Hän totesi, ettei nimi saa olla esteenä sopimukseen pääsemisessä, sillä pääasia on, että työtä tehdään yhteisvoimin yhteisen asian hyväksi.

Lähde Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin historiikki