Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että ilmastotoimissa otetaan huomioon jäsenmaiden erityisolosuhteet. Vähäpäästöiseen liikenteeseen siirtyminen vaatii pitkäjänteisiä ja merkittäviä julkisia investointeja.

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. Kuva: Liisa Takala.

Euroopan komission julkaisema tiedonanto vihreän kasvuohjelman (European Green Deal) yksityiskohdista sisältää tervetulleita aloitteita. Komissio suunnittelee muun muassa EU:n päästökaupan laajentamista meriliikenteeseen, hiilitullien käyttöönottoa sekä maan- ja metsienkäyttöä (LULUCF) koskevien sääntöjen päivittämistä.  

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood sanoo, että siirtyminen vähäpäästöiseen liikenteeseen ei käy kädenkäänteessä ja se vaatii pitkäjänteisiä ja merkittäviä julkisia investointeja. Wood muistuttaa, että Suomessa on pitkät etäisyydet ja harva julkisen liikenteen verkosto. 

”Yhteinen lähestymistapa on välttämätön, jotta voidaan välttyä kilpailun vääristymiltä. Samalla voidaan varmistaa, että kaikki jäsenmaat huolehtivat osaltaan päästöjen vähentämisestä Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden mukaisesti”, Wood sanoo. 

Suomen on kuitenkin vaikutettava ajoissa unionin päätöksentekoon, jotta yhteinen eurooppalainen lähestymistapa huomioi Suomen kannalta merkittävät asiat. Lisäksi talouden viherryttämisessä suomalaisille innovaatioille avautuu uusia kaupallistamismahdollisuuksia, jotka tulee hyödyntää.  

Komissio ehdottaa hiilitullien käyttöönottoa toimialoilla, jotka kärsivät eniten hiilivuodon riskeistä. Hiilitulleja suunniteltaessa komissio pyrkii varmistamaan, että vastatoimet noudattavat myös Maailman kauppajärjestön (WTO) määräyksiä. Samalla se suosittelee, että Pariisin ilmastosopimuksen noudattaminen asetetaan uusien kauppasopimusten ehdoksi. 

Komissio peräänkuuluttaa lisää kunnianhimoa myös vähäpäästöisten energiamuotojen käyttöönottoon ja resurssitehokkuuden lisäämiseen. Kiertotalouden osalta resurssitehokkuutta ei saavuteta ilman erillisen digipassin käyttöönottoa, jossa kunkin tuotteen alkuperä, koostumus sekä korjaus- ja purkamismahdollisuudet on eritelty kuluttajille avautuvan QR-koodin avulla. 

Keskuskauppakamari tukee kokonaisvaltaisen suunnitelman toteuttamista, jonka avulla kaikki jäsenmaat saadaan mukaan ilmastotalkoisiin. EU on jo kyennyt hillitsemään talouskasvun ympäristövaikutuksia: vuosina 1990-2018  kasvihuonekaasupäästöt pienenivät kaikkiaan 23 prosentilla, vaikka samaan aikaan talous kasvoi 61 prosentilla. Ilman lisätoimia unioni ei kuitenkaan saavuta hiilineutraaliuttavuoteen 2050 mennessä.Komissio aikookin laatia tätä varten tiekartan, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki politiikkalohkot tukevat yhteistä hiilineutraaliuden tavoitetta.

”Eurostatin tilastojen perusteella kiertotalous polki vuosina 2010-2016 unionissa paikallaan. Pahin taantuminen tapahtui Suomessa, jossa raaka-aineiden kierrätysaste laski 13,5 prosentista 5,3 prosenttiin. Tähän täytyy tulla muutos, mikäli aiomme olla kiertotaloudessa tiennäyttäjiä sekä saavuttaa hallituksen asettamat hiilineutraaliuden tavoitteet ”, sanoo Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen. 

Yhteyshenkilöt:

Eero Yrjö-Koskinen
Vastuullisuusasiantuntija
050 3478 778
eero.yrjo-koskinen@chamber.fi

Päivi Wood
Johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija
050 478 3990
paivi.wood@chamber.fi