Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari ja alueen yrittäjäjärjestöt selvittivät yhdessä erilaisia toimenpiteitä, millä lähdemme koronan jälkeiseen nousuun. Kilpailuetua voi kehittää muun muassa lisäämällä työntekijöiden itseohjautuvuutta ja kannustamalla itsenäiseen päätöksentekoon suuremmissa asioissa.

Kyselyn vastauksista syntyi – vaikeasta tilanteesta huolimatta – tulevaisuutta kohti suuntaava kuva, yrityksillä on luottoa tulevaan ja työn alla on runsaasti uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Yritykset ovat ottaneet uusia digitaalisia työkaluja käyttöön ja toiminnan prosesseja kehitetään.

Saimme vastauksia 44 yritykseltä, reilu 36 prosenttia toimii palvelu- ja reilu 27 prosenttia teollisuuden toimialalla. Vastaajista vajaalla 32 prosentilla liikevaihto on alle puoli miljoonaa ja vajaalla 32 prosentilla puolesta miljoonasta – 2 miljoonaan. Yrityksistä 58 prosenttia on Hyvinkäältä, 21 prosenttia Riihimäeltä, noin 12 prosenttia muulta alueelta ja reilu 2 prosenttia Lopelta.

Valtaosa vastaajista, 84 prosenttia, on joutunut muuttamaan toimintaansa Koronan aiheuttamien toimenpiteiden vuoksi. Haastavassa tilanteessa 20 prosenttia vastaajista kehittää toimintaansa ulkopuolisen konsultin kanssa.

Kuluja minimoidakseen yritykset ovat vähentäneet työaikaa noin 52 prosenttia, toimittajien kanssa oli neuvotellut miltei 47 prosenttia ja vuokranantajien kanssa noin 44 prosenttia, aukioloaikoja oli muuttanut miltei 43 prosenttia. Tuote- ja palveluvalikoimaa oli supistanut noin 33 prosenttia ja henkilökuntaa oli vähentänyt vain noin 30 prosenttia.

Kasvokkain tapahtuvien tapaamisten loppuminen vähensi yritysten matkakuluja. Toiminnan kulujen minimoisen keinoina ovat olleet myös yrityksen osakkeiden myynti, omistajien palkkojen karsiminen, vakuutusmaksujen, yel-maksujen ja lyhennysten siirtäminen, sekä markkinoinnin vähentäminen. Lisäksi korjaus- ja muiden investointien siirtämistä ja hankintojen supistamista minimiin on käytetty toiminnan kulujen minimointiin. Lomauttaminen on ollut myös keinona henkilöstökustannusten vähentämiseksi.

Kilpailuedun kehittämisen pääpaino on ollut 65 prosentilla vastaajista asiakaspalvelun ja myynnin prosessien muuttaminen, markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen vajaalla 63 prosentilla, palveluiden 62 prosentilla, tuotannon 51 prosentilla ja itse tuotteen kehittäminen noin 40 prosentilla. Muita kilpailuedun kehittämiseksi tehtyjä prosessin muutoksia ovat olleet työntekijöiden itseohjautuvuuden lisääminen ja kannustaminen itsenäiseen päätöksentekoon suuremmissa asioissa.

Osa yrityksistä on joutunut sulkemaan toimintansa kokonaan valtiovallan määräysten johdosta. Osassa yrityksistä on hyödynnetty aikaa kehittämällä tuotteita jälleenmyyntiin sopivaksi ja kehittämällä toimintaa verkkokaupan muodossa.

Mikäli Korona ei ollut vaikuttanut liikevaihtoon, niin silti toimintaprosessit ovat kokeneet muutoksia, muun muassa kokouksia tullaan pitämään enemmän etänä. Valmistautuminen Koronan jälkeiseen aikaan tapahtuu myös varmistamalla toimitusvalmiutta henkilökuntaa lisäämällä.

Näin me sen teemme!

Palvelut ja tuotteet
• Palvelurakenteen varovainen laajentaminen.
• Uudet tuotteet ja niiden helppo hankittavuus.
• Osaamisen vahvistaminen ja laadun ylläpito.
• Asiantuntijaostopalveluiden merkittävä lisääminen.
• Oheispalvelujen kehittäminen olemassa olevien lisäksi.
• Oman brändin kehittäminen.
• Uuden palvelun lanseeraaminen tulevien kriisiaikojen tueksi ELY-tuen avulla.

Verkko ja digi
• Digitaalisten työvaiheiden käyttöönotto.
• Olemassa olevien palveluiden sekä uusien tuotteiden kehittäminen verkkoon ja verkkotuotteiksi.
• Verkkokaupan avaaminen ja markkinointi, sekä panostaminen verkkokaupan näkyvyyteen.
• Digitaalisen markkinoinnin muutos ja kehittäminen.
• Digitaalisten työkalujen nopeampi laajentaminen markkinoille.
• Datan laadun parantamisen avulla uutta toimintaa.
• Henkilöstön verkkokoulutukset.

Toimintaprosessit
• Henkilökunnan koulutukseen panostaminen.
• Toimintakykyisyyden ylläpitäminen, mm. tilojen korjaaminen.
• Aktiivinen kulujen karsinta.
• Keskittyminen strategisesti merkittäviin osa-alueisiin.
• Huonosti kannattavasta toiminnasta luopuminen.
• Strategian terävöittäminen, uusien menettelytapojen suunnittelu: viestintä, kohdemarkkinointi, tuotekehitys ja päätöksentekosprosessit.
• Henkilökunnan sitouttaminen aktiiviseen kehittämistyöhön, tämä rohkaisee uusiin oivalluksiin, nopeuttaa oppimista ja uusien menetelmien omaksumista.
• Prosessien terävöittämisen ja tukitoimintojen sekä tukimateriaalien kehittäminen ja tuottaminen.
• Yrityksen strategian toteuttaminen markkinoiden vakiintuessa.
• Uuden toiminnan käynnistäminen.
• Käytettävissä olevan datan laadun parantamisen kautta uusien prosessien luominen.
• Yhteistyöllä ja toimitusketjua muuttamalla tuotteita asiakkaiden saataville vähittäiskauppoihin.
• Tuotannon aseptiikkaan panostaminen.

Markkinointi ja myynti
• Uusasiakashankinta sekä asiakkuuksien vahvistaminen.
• Uusien asiakastarpeiden ja markkinoiden tunnistaminen.
• Muuttuneeseen kysyntään vastaaminen.
• Uudenlainen yhteydenpito asiakkaisiin.
• Tapahtumien kalenteroiminen syksylle.
• Yhteyden pitäminen asiakkaisiin ja asiakaspalvelun laadun kehittäminen.
• Asiakastiedottaminen palvelujen turvallisuudesta.
• Tavarantoimittajien antamien tarjousten ja kampanjoiden hyödyntäminen.
• Turistimyynnin korvaaminen viemällä tuotteita turistien kotimaihin.

Marja Heinimäki