Kauppakamarit pitävät lausuntokierroksella ollutta 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvää liikenne- ja viestintäviraston selvitystä liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristön muutoksista kattavana. Liikenteen taloudellinen merkitys ansaitsisi kuitenkin enemmän huomiota selvityksessä.   

”Julkaisu ansaitsee laajuudessaan ison kiitoksen. Se antaa oivallisen taustan 12-vuotiselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät eli ilmastonmuutoksen torjunta, Suomen kilpailukyvyn edistäminen ja alueiden elinvoima ja saavutettavuus ovat kauppakamarien mielestä kannatettavia. Iso kysymys on, millä keinoilla nämä päämäärät saavutetaan. Se tulee määrittämään vahvasti sitä, miltä suomalainen liikennepolitiikka näyttää seuraavalla vuosikymmenellä.

”Vankemman pohjan rakentamiseksi on tärkeää, että liikenteen taloudellista merkitystä Suomelle arvioidaan tarkemmin osana selvitystä”, Wood sanoo.

Woodin mukaan selvitys raapaisee liikenteen merkitystä yrityksille ja yksityisille kuluttajille, mutta jättää lähes koskemattomaksi liikenteen ja siihen liittyvien toimialojen tarkastelun osana kansantaloutta.

Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra.

”Suomen väyläomaisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää”, Wood sanoo.

Sen lisäksi että liikenneinfran kuntoon on panostettava, on myös huomioitava liikenneverkon tärkeys tuotannollisen toiminnan edellytyksenä. Yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. Yritysten toimiessa globaaleilla markkinoilla Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys.

”Logistiset kustannukset muodostavat ison kustannuserän yrityksille. Ison kustannuserän muodostaa valtion kassaan myös liikenteen infraan investoiminen, mutta se luo samalla kasvua ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen”, toteaa Wood.

Suomen pitkät etäisyydet ja ohuet kuljetusvirrat asettavat omat vaikeutensa sille, miten hyvin liikenneverkko voi palvella eri tarpeita. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisessa tarvitaan rohkeita mutta perusteluja ratkaisuja siitä, mihin suuntaan asioita viedään.

Kauppakamarit painottavat alueellisen saavutettavuuden ja sitä kautta alueiden elinvoiman lisäämistä merkittävänä tekijänä 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

”On myös tärkeää, että taloudellisia ohjauskeinoja ei jätetä täysin sivuun suunnitelmaa valmisteltaessa”, Wood painottaa.

 

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin alueella merkittävimmät vaikuttamisen kohteet liittyvät kansainvälisen saavutettavuuden paranemiseen; mm. yhteydet kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen solmupisteisiin sekä niiden palveluiden toimivuus. Alueellisesti Hanko-radan ja valtateiden hyvän kunnon merkitys on suuri.

Kuljetusmatkat Suomeen ja Suomessa ovat pitkiä. Tästä johtuen kuljetuskustannusten merkitys yritysten kilpailukyvylle on merkittävä. Kuljetusten tehokkuutta ja toimintavarmuutta kehittämällä parannetaan toiminta- ja kilpailukykyä sekä logistiikkakustannusten hallintaa. Samalla toimitusten täsmällisyys ja luotettavuus paranee.

Mainituilla toimenpiteillä on selkeä päästöjä vähentävä vaikutus. Liikenneratkaisut nostavat liikenneväylien turvallisuutta ja toimivuutta (esim. vt. 25 ja 54), joita suunniteltaessa matkaketjujen katkeamattomuus (esim. liityntäpysäköinti) on merkittävässä asemassa.

Kiireen tuntu ja vauhtisokeus luovat pelkoa siitä, että asioita tarkastellaan liiallisesti ruuhkasuomen näkökulmasta. Tämän myötä unohtuu, että koko Suomi on tärkeää pitää taloudellisesti kannattavana. Nopea vauhti saattaa jättää laajemman keinovalikoiman ja kehityksen tuomat mahdollisuudet huomioimatta. Esimerkiksi raideliikenteen kehittäminen koetaan tärkeäksi. Kapasiteetin ja palveluiden parantuminen siirtäisi kumiliikennettä raiteille, vähentäisi päästöjä sekä infran kulumista ja nostaisi liikenteen turvallisuutta.

Liikenteen automaation ja tiedonsiirtoverkkojen tuottamat kehittymispotentiaalit tarjoaisivat moderneja mahdollisuuksia, mutta vaativat myös poliittista päätöksentekoa ja mahdollisuutta investoida. Kaikkea ei voi kaataa yrittäjien piikkiin.

Kun liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellinen tehokkuus paranee, se tuottaa yhteiskunnalle ja talousjärjestelmälle mahdollisimman suuren hyödyn mahdollisimman alhaisin resurssikustannuksin ja ulkoisin haitoin.

 

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Marja Heinimäki,
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
marja.heinimaki@kauppakamari.fi

Lue koko lausunto: